20170206

Olen nostanut itseni varovasti kuin helposti särkyvän esineen
peitellyt ja hyräillyt, kunnes olen rauhoittunut
kuunnellut kaikessa hiljaisuudessa hengitystäni, joka on hetken kuluttua tasaantunut
ollut vierelläni niin kauan, että olen lopulta nukahtanut

seuraavana aamuna olen noussut
pessyt ripsivärin pois
hengittänyt muutaman kerran syvään
mennyt keittämään kahvia
nähnyt ikkunasta linnut ja hymähtänyt

auringonvalossa tanssivien pölyhiukkasten katselemisessa kiteytyy totuus
totuus, jonka toivon muistavani aina

ihminen ei ole mennyttä
sinä olet muistutus siitä itsellesi.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti